Mestarien liigan kolmas kierros tarjosi 74 maalia 18 ottelussa, eli 4,1 maalia ottelua kohden. Paris Saint-Germain voitti Barcelonan, Real Madrid RB Leipzigin, Liverpool Villarrealin, Real Betis Feyenoordin ja Aston Villa Viking FK:n. Kaikki viisi joukkuetta ovat edelleen virheettömiä, 3-0-0. Como runnoi Manchester Unitedin, ja Michael Carrickin tulevaisuus joutui kyseenalaiseksi. Viikon toinen huippupeli päättyi Bayern Münchenin ja Arsenalin 2-2-tasapeliin Allianz Arenalla. Bukayo Saka poistui kentältä vamman takia jo alkuvaiheessa.
Gab Marcotti, Sam Tighe, Mark Ogden ja Beth Lindop erittelevät kierroksen tapahtumat.
Kaduttaako PSG:tä kova meno Barcelonaa vastaan?
PSG voitti liigavaiheen ottelun kotonaan 4-2, mutta maksoi siitä kovan hinnan. Ousmane Dembélé ontui kentältä jo 20 minuutin jälkeen, ja sekä Marquinhos että Khvicha Kvaratskhelia poistuivat loukkaantuneina tunnin kohdalla. Maailman parhaisiin kuuluva Kvaratskhelia on sittemmin todettu poissa koko loppukauden, sillä hänen ristisiteensä on revennyt. Kaduttaako Luis Enriquea ja PSG:tä nyt, ja vaarantuuko tavoite kolmesta peräkkäisestä Mestarien liigan tittelistä?
Ogden ei osta väitettä. Pelaajat voivat loukkaantua milloin tahansa, ja sama kohtalo olisi voinut osua Kvaratskheliaan, Dembélén tai Marquinhosin sunnuntain Ligue 1 -ottelussa Lyonia vastaan. Hänen mukaansa Luis Enrique on lepuuttanut ja kierrättänyt tähtiään koko kauden. Ogden piti isojen aseiden käyttöä oikeana ratkaisuna, koska parhailla pelaajilla oli harvinainen tiltilaisuus mitellä voimiaan kovaa vastusta vastaan. PSG:n huippupelaajat hyötyvät enemmän Barcelonan ja Manchester Cityn kaltaisista vastustajista kuin Le Havresta tai Auxerresta. Jos PSG pimittäisi tähtensä Barçan kaltaisilta joukkueilta, kausi Ranskassa olisi hänen mukaansa hyvin tylsä ja haasteeton.
Lindop on samaa mieltä. Uuden formaatin vuoksi liigavaiheen pelit eivät ole ratkaisevia, mutta PSG–Barcelona on aina näyttöpeli, eikä kukaan voi taata, etteivät pelaajat olisi loukkaantuneet kauden muissa vaiheissa. PSG:llä on ainutlaatuinen etuoikeus lepuuttaa pelaajia kotimaan sarjassa, jotta he ovat parhaimmillaan Mestarien liigassa. Lähestymistapa on tuottanut tulosta kahtena viime kautena. Lindopin mukaan on silti suuri sääli, että Kvaratskhelia loukkaantui näin vakavasti. Hän on huippukunnossa yksi Euroopan nautittavimmista pelaajista ja antaa PSG:lle lisäulottuvuutta. Luis Enriquen joukkue on edelleen suosikki puolustamaan titteliään, mutta Kvaratskhelian kaltaisen lahjakkuuden menetys on valtava isku.
Marcotti myöntää olevansa tylsä ja yhtyy Lindopiin ja Ogdeniin. Loukkaantua voi koska tahansa. Pelaajaa ei halua menettää siksi, että hän on väsynyt liiallisesta pelaamisesta, eikä se ole PSG:n ongelma. Marcotti muistuttaa, että PSG voitti Ligue 1:n vain kuuden pisteen erolla eikä noussut kärkeen ennen tammikuun puoliväliä. Jos joukkue häviää sunnuntai-iltana Lyonille, se voi pudota kuudenneksi. Kvaratskhelian menetys heikentää joukkuetta, mutta hyökkäysvaihtoehtoja riittää: Maghnes Akliouche, Ferran Torres ja Mika Godts. Marcottin mielestä keskStopper Willian Pacho ja keskikentän Vitinha olisivat vaikeampia korvata.
Tighe kysyy, aliarvioidaanko Kvaratskhelian tasoa. Hän väittäisi tätä maailman parhaaksi vasemmaksi laitahyökkääjäksi, olettaen että Kylian Mbappé luokitellaan nykyään vastentahtoiseksi keskushyökkääjäksi. Tighen mukaan Kvaratskhelia kuuluu myös koko maailman kymmenen parhaan joukkoon. Koko kauden menetys on tappava isku. PSG:llä on laidoilla enemmän ammuksia, sillä Désiré Doué kasvaa supertähdeksi ja kesän hankinnat täydensivät aluetta. Luis Enriquen tyyli on kuitenkin intensiivinen ja vaatii leveyttä. PSG menettää parhaan laitapelaajansa, ja Tighen mukaan se on kauheaa epäonnea sekä Pariisin seuralle että koko lajille.
Onko Liverpoolin nousu todellista?
Liverpool voitti tiistai-iltana Villarrealin 4-3 oltuaan ensin omasta syystään 0-2-tappiolla ja tehtyään sitten neljä maalia putkeen. Joukkue on virheetön Mestarien liigassa ja hävinnyt kaikissa kilpailuissa kaudella vain kerran, Manchester Cityä vastaan. Monet suurimmista nimistä (Bradley Barcola, Florian Wirtz, Alexander Isak) eivät ole vielä näyttäneet parastaan. Dominik Szoboszlai pelaa vamman kanssa, ja oikean puolustajan paikka on edelleen vakiintumaton, vaikka Ronald Araújo on pelannut hyvin hätälainamiehenä. Rio Ngumohan dynaamiset esitykset peittävät alleen paljon taustalla olevia ongelmia. Mitä Andoni Iraolan kaudesta pitäisi päätellä?
Lindop sanoo, ettei kukaan Liverpoolissa elättele harhoja: Iraolan joukkue on yhä keskeneräinen. Se vaikuttaa tasoa heikommalta kuin Euroopan huippujoukkueet, ja Villarrealia vastaan se oli erityisen heikko ensimmäisen puolen tunnin ajan. Lindopin mielestä joukkueessa on liikaa puutteita Valioliigan voittoon tänä kautena ja luultavasti myös Mestarien liigan voittoon, vaikka Euroopassa Liverpoolia ei voi koskaan sulkea pois. Iraola yrittää ottaa käyttöön uutta systeemiä pelaajilla, jotka vasta tottuvat toisiinsa, ja siksi kärsivällisyyttä tarvitaan, etenkin viimeaikaisten loukkaantumisten vuoksi. Ngumoha on kuitenkin todellinen optimismin aihe. Hän on tehnyt vaikutuksen sijaisesiintymisissä oikealla laidalla, mutta tiistai oli hänen kokonaisvaltaisin esityksensä Liverpoolin paidassa. Hän on vasta 18-vuotias, joten tällaista ei voi odottaa joka viikko, mutta tulevaisuus Anfieldilla on hyvin valoisa.
Tighe pitää Ngumohan esitystä Liverpoolin suurimpana positiivisena asiana kolmen tärkeän pisteen lisäksi. Ratkaisevaa on, että nuorukainen näytti hyvältä oikealla laidalla. Painetta ei saa kasata liikaa nuoren pelaajan harteille, mutta hän vaikuttaa kykenevältä ratkaisemaan Iraolan kauden todellisen pulman. Liverpool aloitti kauden neljällä laitahyökkääjällä, jotka kaikki mieluummin pelaavat vasemmalla, mikä loi selvän epätasapainon kokoonpanoon. Iraola on kokeillut siellä jo monia vaihtoehtoja (Cody Gakpo, Víctor Muñoz, Ngumoha), ja Tighen mukaan Ngumoha tuntuu pystyvän vakiinnuttamaan paikkansa.
Marcotti pitää nousua valenousuna siinä mielessä, ettei Iraola ole valmentaja, jonka vaikutus näkyy heti tuloksissa. Hänen jalkapallonsa on erilaista ja vaatii enemmän aikaa sulatella. Bournemouth otti Iraolan ensimmäisissä yhdeksässä pelissä vain kolme pistettä, ja sen jälkeen seura paransi kausi kaudelta: 11. sijalta yhdeksänneksi ja kuudenneksi. Hidasta on erityisesti siksi, että Iraola peri Marcottin mielestä huonosti kasatun joukkueen, jonka pelaajat eivät välttämättä sovi hänen tavoitteisiinsa. Lisäksi puolustuksen johtohahmo Virgil van Dijk on todennäköisesti lähdössä, joten puolustus pitää rakentaa ensi kaudella tyhjästä. Iraola on tehnyt sen ennenkin: hän menetti Bournemouthissa kolme neljästä puolustajastaan yhden kesän aikana ja palasi vahvempana. Ykkössentteri Hugo Ekitike puuttuu uudelle vuodelle asti. Harjoituksissa ehtii siis tehdä vain rajallisesti, ja tulokset vaihtelevat yksilöiden mukaan. Kyse on paikkailusta, jonka alkupäässä on Araújo oikeana puolustajana.
Marcotti pitää Ngumohan esityksiä rohkaisevina. Hän on iloinen siitä, että liian usein jäädään jumiin sisäänpäin pelaaviin laitureihin ja muuhun hölynpölyyn. Pilkahduksia näkyy: Ryan Gravenberch oppii paljon silloinkin, kun pelaa huonosti, Jérémy Jacquet kasvattaa itseluottamustaan ja Muñoz vaikuttaa käyttökelpoiselta. He määrittelevät Iraolan tulevaisuuden, mutta Marcotti ei usko näkevänsä ”oikeaa” Iraolan joukkuetta ennen kuin aikaisintaan vuoden päästä.
Ogden pitää Liverpoolin menoa tällä hetkellä ihan hyvänä. Joukkue on murrosvaiheessa eikä haasta Arsenalia ja Manchester Cityä Valioliigan mestaruudesta, mutta jokaisen seuran täytyy kärsiä välillä nollauksen aikana, ja juuri siinä Liverpool on Iraolan alaisuudessa. Ngumoha on joukkueen kirkkain hyökkäystaituri, mikä ei puhu Wirtzin ja Barcolan eduksi. Liverpool on kuitenkin eteenpäin pelatessaan jännittävä ja tekee todennäköisesti useimmissa peleissä enemmän maaleja kuin päästää. Huipputason jalkapallossa kärsivällisyyttä ei enää ole, mutta Anfieldilla sitä tarvitaan. Ogdenin mukaan asiat voisivat olla huonomminkin: katsokaa vain Manchester Unitedia.
Pitääkö Carrick erottaa heti?
Manchester United kärsi nöyryyttävän 4-1-tappion pikkuseura Comon vieraana ja ampui sitten ottelun jälkeen omiaan vastaan: kapteeni Bruno Fernandes kyseenalaisti avoimesti Michael Carrickin taktiikan. Pitäisikö Carrick erottaa heti vai odottaa maajoukkuetaukoon? Oliko Lisandro Martínez oikeassa edellisviikon purkauksessaan? Ei kai syy ole pelkästään Carrickin?
Tighe sanoo, ettei syy voi olla pelkästään Carrickin, sillä menestyvän seuran täytyy toimia joka tasolla. Hänen mielestään Martínezin haastattelu kuitenkin pelasti Carrickin valtavasti. Joukkuetta ei ole asetettu hyvin, se ei toimi kunnolla, ja nykyisillä pelaajilla sen pitäisi olla paljon parempi. United jäi kesällä vaille vasenta puolustajaa ja hyökkääjää, mutta keskikentälle hankittiin hyviä pelaajia, jotka suoriutuvat kamalasti. Onko vika pelaajissa, valmentajassa vai molemmissa? Tighen mukaan pohtimisen arvoista on, että Youri Tielemans on yhtäkkiä muuttunut yhdestä Valioliigan parhaista keskikenttäpelaajista kauas tasostaan. Jos Tielemans ei pärjää, Andrey Santos ansaitsee Tighen mielestä enemmän armoa. Ongelmia on monella tasolla, mutta Carrickilla on iso vastuu, vaikkei koko vastuuta.
Ogden on samaa mieltä siitä, ettei kaikki ole Carrickin vika. Tielemansista hän tulee asiaan, joka on ollut ilmeinen koko kauden: Unitedin pelaajat eivät näytä kuntoisilta. Joukkueen juoksutilastot ovat Valioliigan huonoimpia, ja jos kunto puuttuu, se on täysin valmentajan ja hänen apulaistensa vastuulla. Jos joukkue ei ole tarpeeksi hyvässä kunnossa, mikään lahjakkuus ei kompensoi sitä Valioliigan tai Mestarien liigan tasolla. Unitedin kokoonpanossa on Ogdenin mukaan joukko väärään seuraan sopimattomia pelaajia, joista osa (kuten Luke Shaw) ajoittuu Louis van Gaalin aikaan (2014–16), ja liian moni on joko riittämättömän hyvä, liian vanha tai molempia. Carrickin on lähdettävä, koska hän ei ole pätevä Unitedin kaltaisen seuran luotsaamiseen. Ogdenin mukaan ei koskaan toimi, että väliaikainen valmentaja saa pestin pysyvästi. United tarvitsee valmentajan, joka laittaa pelaajat kuntoon, järjestäytyneiksi ja kuriin. ”Hei, herra Antonio Conte.”
Lindop sanoo, että Carrickia on vaikea olla säälimättä. Martínezin kommentit viittaavat kulissien takana vallitsevaan sekasortoon, vaikka United haluaa viestiä yhtenäisyydestä. Carrick on viimeisin pitkässä jonossa valmentajia, jotka ovat kamppailleet Old Traffordilla, eikä Lindopin mukaan ole mitään ihmeratkaisua, joka korjaisi kaikki ongelmat, etenkin jos hänen yläpuolellaan oleva johto pysyy samana. Hän on silti Ogdenin kanssa samaa mieltä siitä, että Carrickin päivät näyttävät luetuilta. Carrick hoiti tilanteen vakauttamisen edellisellä kaudella erinomaisesti, mutta Lindopin mielestä hänellä ei ollut koskaan taustaa pitkäaikaiseen tehtävään. Lindop ei ole varma, mikä vastaus tästä eteenpäin on. Conte toisi väriä, mutta liitto päättyisi varmasti jossain vaiheessa katastrofiin. Se olisi kuitenkin loistavaa sisältöä seuran ”All or Nothing” -dokumenttiin.
Marcotti siteeraa Ogdenia: ”Ei koskaan toimi, että väliaikainen valmentaja saa työn pysyvästi. Gabilla voi olla esimerkki todistaa minut vääräksi, mutta se olisi poikkeus.” Marcotti vastaa listalla. Roberto Di Matteo oli väliaikainen valmentaja ja voitti Mestarien liigan. Zinedine Zidane oli väliaikainen valmentaja ja voitti kolme Mestarien liigaa. Hansi Flick oli väliaikainen valmentaja ja voitti tuplan lisäksi kolmoisvoiton (Treble), ja nyt hän pärjää varsin hyvin Barcelonassa. Tony Barton voitti Aston Villassa Euroopan Cupin. Edin Terzic voitti Saksan cupin ja pääsi Mestarien liigan finaaliin. Garry Monk korvasi Michael Laudrupin putoamistaistelussa olleessa Swansea Cityssä ja johti joukkueen seuraavalla kaudella kahdeksanneksi. Chris Coleman luotsasi putoamisvaarassa ollutta Fulhamia ja vei sen seuraavana vuonna yhdeksänneksi. Ongelma on Marcottin mukaan se, että kaikilla näillä miehillä oli joko poikkeuksellisia pelaajia tai hyvin vankka seura, tai molemmat. United ei ole kumpaakaan.
Marcotti erottaa kaksi kysymystä. Ensimmäinen on se, saako Carrick Unitedin sinne, minne se haluaa. Vastaus on hänen mukaansa todennäköisesti ei, joten Carrickin pitäisi lähteä. Hyppy oli liian suuri, viikon keskellä pelaamiseen on liian vaikea sopeutua, ja on liian ilmeistä, etteivät puolivauhtia juoksevat pelaajat tee töitä hänen eteensä. Marcotti huomauttaa myös, että näin kriittiseen otteluun oli yllättävän monta loukkaantunutta: penkillä olivat ainoina vanhempina kenttäpelaajina Joshua Zirkzee, Amad Diallo ja Carlos Baleba. Toinen kysymys on se, mikä seurassa on vialla, koska se ei selvästikään ole vain Carrick. Tässä Martínez oli oikeassa: viestinnässä on vakavia ongelmia ja seura ajelehtii. Kyse ei ole vain siirtoikkunasta ja Jason Wilcoxin valinnoista vaan vastuullisuudesta ja visiosta, eikä tätä korjata heti.
Ogden myöntää Zidanen ja Flickin, mutta huomauttaa, että Di Matteo oli poissa kuukausien sisällä uuden sopimuksen allekirjoittamisesta, mikä on käytännössä Carrickia odottava kohtalo. Marcotti kysyy, ohitetaanko Coleman, Barton, Monk ja Terzic. Hänen mielestään useimmat United-fanit olisivat tyytyväisiä, jos Carrick voittaisi Mestarien liigan ja saisi sen jälkeen potkut.
Bayern–Arsenal: kertooko 2-2 enemmän Bayernista vai Arsenalista?
Viikon toisessa isossa pelissä kaksi mestarisuosikkia, Bayern München ja Arsenal, tyytyivät viihdyttävään 2-2-tasapeliin. Arsenal oli lähes täysilukuisena (William Salibaa lukuun ottamatta), kun taas Bayernilta puuttuivat Joshua Kimmich, Michael Olise (kotiutuksessa) ja Jamal Musiala. Luis Díaz tuli vaihdosta mutta joutui poistumaan loukkaantuneena. Kertooko tasapeli enemmän Bayernista vai Arsenalin mahdollisuuksista voittaa kaikki tänä kautena?
Lindop kehuu laadukasta peliä kahden huippujoukkueen välillä ja kolmea upeaa maalia. Hänen mielestään Arsenal on tyytyväisempi, ei vain myöhäisen tasoituksen vuoksi vaan koska esitys oli jälleen kypsä vierasesitys, joka osoitti, kuinka vaikea joukkuetta on voittaa Euroopassa. Saka loukkaantui ensimmäisellä jaksolla, mikä oli takaisku, mutta Eberechi Eze suoriutui hyvin tuuraajana. Jos jollakin kokoonpanolla on valmiudet käsitellä loukkaantumisia, se on Arsenalilla. Lindop uskoo Arsenalin menevän kisassa jälleen pitkälle. Bayernia on hänen mukaansa vaikea arvioida, kun niin monta pelaajaa on poissa. Vincent Kompany on pettynyt siihen, miten joukkue hoiti pelin 2-1-johdossa, mutta kun isot aseet palaavat, Bayern on Lindopin mukaan erilainen vastus.
Marcotti on samaa mieltä: jos eilistä Barcelonan ja PSG:n kohtaamista ei olisi nähty, tämä olisi ollut kierroksen peli. Saka menetettiin 10 minuutin jälkeen, mikä ei auttanut Arsenalia, mutta joukkue osoitti paljon luonnetta. Tämä oli sama Arsenal kuin viime kaudella: se puolustaa tiiviisti, pysyy kompaktina ja yrittää pelata vastahyökkäyksillä. Marcotti ei usko, että Arsenalin pitäisi pelata näin joka pelissä (eikä Mikel Arteta usko sitä myöskään), mutta se oli oikea lähestymistapa vieraskentällä. Marcotti ei ole Viktor Gyökeresin kannattaja, mutta valinta oli oikea, eikä hän ole varma, olisiko Kai Havertz osannut laskea pallon Declan Ricen maaliin samalla tavalla.
Bayern oli pettynyt, koska se johti kotonaan toisella jaksolla 2-1 mutta ei voittanut. Joukkuetta on kuitenkin arvioitava kaarella, sillä poissaolot painoivat. Kimmichin huomaa vielä enemmän, kun häntä ei ole: Tom Bischof on loistava, mutta hänellä on pitkä matka Kimmichin johtajuuteen. Alphonso Davies osoitti pystyvänsä yhä laitahyökkääjänä, ja sitä saatetaan nähdä lisää kauden edetessä. Olisen poissaolo jättää aukon. Marcottia hämmästytti, että molemmat joukkueet pelasivat fyysisesti ja tiiviisti eivätkä antaneet vetää itseään liian syvälle, ja silti molemmat avausmaalit syntyivät erinomaisista syötöistä vastahyökkäyksissä: Martin Ødegaardin ja erityisesti Harry Kanen. Arsenal löysi keinon neutraloida Bayernin, mutta ei sitä vanhaa kuviota, jossa Kane tiputtautuu syvälle ja löytää pallolla vauhdissa olevat laitahyökkääjät. Siihen ei ole vastausta.
Ogden sanoo, että Bayernilla on parempi kokoonpano, enemmän lahjakkaita yksilöitä ja maalintekijä Kane, joka on täsmälleen sitä, mitä Arsenal tarvitsee seuraavalle tasolle. Molemmat joukkueet menevät pitkälle kisassa, mutta ellei Bayern olisi kohdannut PSG:tä välierissä viime kaudella, se olisi päässyt finaaliin. Bayernilla on huomattavasti enemmän vaihtoehtoja ja taktista joustavuutta, ja lisäksi se pelaa Arsenalia vähemmän kilpailussa liigassa, joten se on kokonaisuutena parempi veikkaus voittajaksi. Tällä hetkellä PSG, Bayern ja Barcelona ovat Ogdenin mukaan selvästi muiden yläpuolella, ja Arsenal kuuluu seuraavaan ryhmään. Artetan pitäisi lisätä taktiikkaan vaihtelua ja rohkeutta, jotta joukkue voisi uhata kolmikkoa.
Tighe pitää tulosta kaikille sopivana. Bayern odottaa aina voittavansa kotona, mutta poissaolojen ja liigavaiheen luonteen vuoksi tasapeli on siedettävä. Arsenal teki Tighen mukaan sen, mitä sen piti, ja se, ettei Saka-vamma horjuttanut joukkuetta liikaa, on suuri myönteinen asia: vielä äskettäin se olisi voinut upottaa joukkueen. Artetaa huolettaa eniten Sakan vamman laajuus, ei menetetyt pisteet. Tasapeli ykkösvuoden vieraspelissä on täysin hyvä tulos.
Muita kierroksen huomioita
Tighe nostaa esiin Manchester Cityn 5-1-voiton AEK Ateenasta, jossa merkittävässä roolissa oli joukko oman akatemian kasvatteja. Kun huomio kiinnittyy aiheellisesti Cityn valtaviin menoihin viimeisen 15 vuoden aikana, voitto nuorten tähtiesitysten ansiosta tuntui fanien kannalta mukavalta piristykseltä, vaikkei heitä paikalla ollutkaan kovin paljon. Phil Foden oli illan tähti: hän iski hattutempun ja näytti valmentaja Enzo Marescalle, että hänellä on nyt tulta sisällään. Kahden maalin taustalla oli Rico Lewis, ja 17-vuotias Floyd Samba voitti vapaapotkun, josta kaikki alkoi. Myöhemmin 18-vuotiaat Ryan McAidoo ja Kaden Braithwaite tulivat kentälle ja vaikuttivat peliin, McAidoo antoi syötön Fodenin kolmanteen maaliin. Se piti kausikorttilaiset lämpiminä kylmänä, sateisena iltana.
Ogden huomauttaa, että Etihadin vähäinen yleisömäärä oli huolestuttava. Hän ymmärtää täysin, että jalkapallo on nykyään kallista kannattajille, mutta valtava määrä tyhjiä paikkoja kertoi Cityn suhteellisen pienestä kannattajakunnasta, joka ei vastaa seuran kaupallisia tuloja: ne ovat Real Madridin tasolla ja suuremmat kuin Manchester Unitedin. Kun United pelasi Sabah FK:ta vastaan Old Traffordilla viime kuussa, 73 685 katsojaa osti lipun. Syynä on Unitedin valtava kannattajakunta, joka täyttää aukot, kun vakiokävijät eivät saavu. Cityn virallinen yleisömäärä AEK:ta vastaan oli 40 042. Ogden letkauttaa, että ehkä mukaan laskettiin myös puhallettavat banaanit. Vitsit sivuun: kun Cityn vakiokävijät eivät pysty tulemaan, seuralla ei ole tarpeeksi faneja täyttämään vapaita paikkoja. Siinä ei ole häpeää, mutta kun seura väittää olevansa kaupallinen globaali supervalta, faneilta odotetaan stadionin täyttämistä, kuten Realilla, Unitedilla, Liverpoolilla ja Bayernillä.
Lindop nostaa maanantain Ballon d’Or -gaalan lähestyessä esiin Kanen, joka osoitti jälleen olevansa arvokas ehdokas palkinnon voittajaksi. Kane ei ollut aivan parhaimmillaan Bayernin 2-2-tasapelissä Arsenalia vastaan, mutta päätyi silti maaliin ja syöttöön: hän laski upeasti pallon Daviesille ja viimeisteli sitten tyynesti rangaistuspotkusta. Kanen maalintekotilasto on valtava, mutta hänen syöttöjensä laajuus tekee hänestä nautinnollisen seurattavan. Kanen tarkkuus Arsenalia vastaan oli sellaista, että toisena iltana hän olisi voinut päättää illan kolmeen maalisyöttöön. Lindop myöntää englantilaisen puolueellisuutensa, mutta toivoo Kanen nousevan voittajaksi ensi viikon gaalassa Lontoossa.
Marcotti sanoo, että Cityn vihaa on ollut viime aikoina tarpeeksi, eikä hän välitä Ballon d’Orista, joten hän keskittyy Comoon. Nico Paz kävelisi tällä hetkellä lähes mihin tahansa maailman joukkueeseen, ja Marcotti on iloinen, että hän osoittaa sen suurella näyttämöllä. Vaikka Unitedin puutteet ja poissaolot voi nostaa esiin, Comolta puuttui kolme avauskokoonpanon pelaajaa: Trevoh Chalobah, Assane Diao ja Moise Kean. Lisäksi viimeksi United päästi neljä maalia ottelussa toukokuussa 2025, vieraissa Brentfordia vastaan. Cesc Fabregas on aito osaaja. Como on käyttänyt varansa yli omien mahdollisuuksiensa ja saa todennäköisesti Financial Fair Play -vierailun ja maksaa kovan hinnan, mutta kentällä olevat pelaajat ovat enimmäkseen joko nuoria tai keskinkertaisia miehiä, jotka ovat syntyneet uudelleen Cescin alaisuudessa.